oma polkuni


Synnyin vuonna 1989 vanhempieni ainoaksi lapseksi pieneen savolaiseen maalaiskylään. Isäni oli metsuri, äitini röntgenhoitaja ja tärkein ystäväni oli pieni suomenpystykorvani. Viihdyin paljon itsekseni lähimetsissä puron varsilla puutikkuja uitellen ja myöhemmin kylän lasten kanssa futiskentällä ja urheilukisoissa sinkoillen.

Jo lapsena minulla oli valtavia pakkomielteitä ymmärtää miten maailmankaikkeus toimii ja haasteenani olivat erikoiset ja pelottavat kokemukset tietoisuuteni sekä hermostoni toiminnassa. Näitä eivät oma mieleni siinä missä nuorisopsykiatritkaan pystyneet ymmärtämään. Niinpä psykiatrini kehotti minua yllättäen etsimään apua silloisiin hulluksi tulemisen kokemuksiini aivan muista kuin länsimaisista maailmankuvista, kuten itämaisista viisausperinteistä ja syklisestä aikakäsityksestä.

Suuri osa elämäni tunneista onkin kulunut luonnonmukaista hyvinvointia sekä erilaisia terveys- ja viisausperinteitä tutkien. Näistä esimerkkeinä ayurveda ja joogafilosofia, suomalaiset parannusperinteet, luonnon rytmit, kasvilääkintä, eteeriset öljyt, homeopatia, erilaiset tietoisuudenhallintamenetelmät ja energialääketiede. Tällä hetkellä kehitän ayurvedaan pohjaavaa elämäntaito-oppi Elontietoa ja rakennan uutta maailmaa erilaisten projektieni sekä yhteistöiden kautta. Olen myös valmistunut intuitiiviseksi konsultiksi Soul School Gotlandista ja Sibelius-Akatemiasta (kansan)musiikin maisteriksi sekä ammattipianistiksi.

Koen musiikin ja ylipäätään taiteiden olleen minulle pitkään ainut kehittämäni kanava operoida siellä, missä sanojen ja mieleni rajallisuus tuli vastaan ja jokin toisenlainen itsensä toteuttamisen taso avautui. Olen tehnyt kulttuurialalla töitä 15 vuotta niin muusikkona, tapahtumatuottajana, valokuvaajana, kuvataiteilijana, graafikkona, visualistinä, sisällöntuottajana, kustannustoimittajana, nettisivujen tekijänä kuin taiteilijamentorina.



Tärkeimmät oppitunnit

Jo 15-vuotiaana aloittamani 15-vuotinen burnoutputki kulttuurialalla johti kuitenkin terveyteni totaaliseen romahtamiseen, työkyvyttömyyteen, yhteiskunnasta eristäytymiseen ja lukemattomien yliherkkyyksien, oireiden ja epätasapainotilojen katastrofaaliseen sekasoppaan. Kaikki tämä eskaloitui puoleen sataan asuntonäyttöön ja mahdottomuuteen löytää terveydentilani vaatima koti. Tämän seurauksena asuin 29-vuotiaana hätäratkaisuna täysin jumissa lähes liikuntakyvyttömänä maailman pienimmässä, 7 neliön sähköttömässä ja vedettömässä erämökissä keskellä korpisuota.

Makasin aamusta iltaan mökin lattialla peläten kaikkea elämää ja jopa omaa hengitystäni arvioiden, mikä olisi tänään kaikkein lamaannuttavin kipu tai oire kehossani. Ainut sosiaalinen kontaktini eli mieheni lämmitti mökkiä, toi minulle ruokaa sekä hoiti muutamia pakollisia yhteyksiäni ulkomaailmaan, sillä en pystynyt olemaan edes samassa rakennuksessa puhelimeni saati muun säteilyn kanssa. 

Aina uudet ja uudet asiantuntijat ja hoitajat näkivät minussa maailman herkkävaistoisimman ja voimakkaimmin maailmaa tuntevan naisen ja levittelivät käsiään. He järkyttyivät elämäntarinastani ja ihmettelivät miten ikinä olin vielä täyspäinen ja hengissä. Sain kiiinalaisen lääketieteen hoitajaltani arvion, jossa olin kuluttanut elinvoimani ja hermostoni hyvin yksinkertaisesti loppuun, ja homeopaatti-iridologini kertoi kehoni olleen lähellä hänen 90-vuotiaan toisen asiakkaansa tilaa. Tunsin etteivät ketkäät muut edes ymmärtäneet missään määrin mitä kävin läpi, ja minun oli kohdattava se todellisuus, jossa todella olin täysin yksin ja ennenkaikkea vastuussa itseni parantamisesta.

Tärkeimpänä oppiaineenani on ollut ehdottomasti itseni pelastaminen ja palaaminen elämään lopulta kuoleman rajalta. Vasta oman rajakokemukseni myötä, kun kuulin pääni sisällä suomalaisesta perinteestäkin tutut kirkon kellot ja minun täytyi päättää jatkanko tässä kehossa, tapahtui antautumiseni kuolemalle ja sen myötä elämälle, omalle totuudelleni ja tarkoitukselleni. Ymmärsin, kuinka kehomme on alitajuntamme, ja kuinka suuri konflikti sisälläni oli suhteessa elämäntehtävääni ja identiteettiini. En uskaltanut olla se kuka olin. Se jos mikä sairastuttaa ja tarvittaessa korjaa meidät täältä myös pois.

Vasta kun olin menettänyt käytännössä kaiken, jäljelle jäi kaikesta sipulin kuorinnastani oma ytimeni ja sen äänetön hätähuuto vihdoin asettua paikalleen maailmassa ja linjaukseen sieluni kanssa. Tuo ääni herätti minussa ensimmäistä kertaa tarvittavan kipinän parantua, astua näkyväksi, lakata väistelemästä tehtävääni sekä syyn alkaa nousta omaan voimaani.

Vaikken tuolloin vielä tiennyt mikä tehtäväni tarkalleen ottaen olisi, tunsin vain oman energiani toimijana maailmassa ja miltä siitä käsin eläminen ja luominen voisi tuntua. Siitä alkoi kivulias luopuminen koko vanhasta elämästäni ja valheellisesta identiteetistäni, egon luovutusprosessi, elämääni johtavien syvimpien varjojeni paljastusurakka sekä oman elämäntehtäväni vastustamisen purkutyö. Alkoi sinnikäs itseni ja elämäni uudelleenrakennus.




Uusi elämä

Syksyllä 2019 ainut hoitajani jonka koin todella näkevän minut ja tilanteeni, laittoi viestin:

”Kaikella tällä toiminnalla olet pelastanut terveytesi ja elämäsi.”

Kuinka alkemisoida mahdottomasta mahdollista ja uusi ihminen solujemme, mielemme kuin myös alitajuntamme ohjelmointien tasolla? Itseni palauttaminen takaisin elävien kirjoihin on vaatinut vuosikausien laajaa tutkimustyötä, monien asioiden yhdistelyä sekä navigointia terveyskentän sekä ennen kaikkea oman tietoisuuteni ja sydämeni viidakoissa. Tietoisuuteni äärilaitojen kolistelu euforisen rakkauden, jumalallisen autuuden, erilaisten ykseyskokemuksien sekä lamaannuttavien dissositaatio-, kauhu- ja paniikkikohtausten välillä ovat opettaneet minulle mielemme voimasta sekä tietoisuusjärjestelmämme ihmeellisyydestä enemmän kuin yksikään kirja, luento tai koulutus. Näissä viidakoissa voin kuitenkin nyt auttaa muita löytämään ja yhdistelemään laadukasta tietoa ja työkaluja.

En tietenkään tiedä mitä kaikkea elämäntehtäväni tulee pitämään sisällään, mutta ainakin elän hetki hetkeltä syvemmin totuuttani ja koen sen olevan asia, joka linjaa ja johtaa meidät aina oikeiden asioiden äärelle. Tunnen olevani täällä auttamassa ja inspiroimassa ihmisiä löytämään paikkansa uudessa, tulevassa maailmassamme. Maailmassa, jonka rakentaminen on ainakin koodattu minuun sellaisella syvyydellä, että epäilen olevani vahvasti myös rakennusjoukkojen eturintamassa. Uskon tämän uuden maan avaavan meille kaikille sellaisia elämän ulottuvuuksia ja yllätyksiä, joita emme pysty tänä päivänä edes kuvittelemaan.

Kiitos, että luit tarinani. Nähdään uudessa maailmassa!



Vain itse voimme levittää omat siipemme.

31.12.2020 Alkemistin Talolla

Suvi