Häpeästä, itsensä alentamisesta ja dharmasta

Ylisukupolvisista ja kollektiivisista traumoista häpeä ja itsemme vähättely ovat kokemukseni mukaan maassamme yksiä suurimmista. 

Juuri nämä traumat ovat samalla vaikeimpia haasteita tehtävässämme astua kukin omaan dharmaamme, elämäntehtäväämme, paikkaamme maailmassa. Kun emme uskalla epävarmuutemme takia alkaa toteuttamaan todellista luontoamme, on sisällämme alati konflikti. Tämä sisäinen konflikti taas aiheuttaa mitä moninaisempia epätasapainotiloja ja pahimmillaan sairauksia niin yksilö- ja yhteisötasolla, kuin kaikkialla planeetallamme.

Kun maailma on täynnä ihmisiä, jotka eivät uskalla astua paikalleen, ei lopputuloksena voi olla kuin maailma, jossa vallitsee epätasapaino, kaaos ja hämmennys. Kasvi- ja eläinkunta asettuu luontaisesti paikalleen, mutta kun ihminen ja ihmiskunta kollektiivina ei sitä tee, koko maailman tasapaino järkkyy.

Katso traumoihisi. Aloita puhdistustyö. Kun me jokainen paranemme yksilöinä, se riittää. Olemme täällä paranemassa, jotta voisimme asettua dharmaamme. Se on meidän kaikkien tärkein velvollisuus.

– Suvi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s