Vastustus on lahja

Olen monta kertaa seurannut vierestä, kun massiiviset todellisuusrakenteet ja maailmankuvani perusta sisuksissani on romahtanut, eikä jalansijaa ole saanut mistään. 

Silloin olen vääntänyt ja kääntänyt, perustellut, jyrähtänyt, lokeroinut, syyttänyt, puolustanut, etsinyt tuekseni samanmielisiä. Samalla ego ja mieleni geometria ovat huutaneet kuin kuolemansa edessä, miten kivuliasta onkaan myöntää itselleen olleensa ”väärässä” ja kuinka paljon minussa on pelkoa, surua ja vihaa. Miten kynsin hampain olen takertunut vanhaan maailmankuvaani ja suojellut sitä vastustaen mahdollisuuttani laajentua. Koko historiani ja omakuvani on näyttäytynyt uuden ymmärrykseni valossa niin tuskaisalla tavalla, etten ole sitä halunnut nähdä. 

Joskus on kuitenkin ehkä vaikeinta hyväksyä se, että emme voi tietää. Että emme voi rakentaa maailmaamme niin mustavalkoiseen näkymään, jossa olisi yksi totuus ja yksi valhe. Kuinka niin moni vastakkainasettelu on näennäistä ja niin monet totuudet itseasiassa toisiaan täydentäviä. Kuinka maailma on aina ollut täynnä erilaisia linssejä tarkastella todellisuutta. 

Aina kun sisälläsi on vastustusta, olet kuitenkin jonkun tärkeän äärellä. Siinä on mitä arvokkain mahdollisuus nähdä itsesi ja antautua kasvulle. Kärsimykseen sisältyy myös aina ohjaus paranemiseemme. 

Vastustus on aina lahja, jonka voit avata tai olla avaamatta. 

Julkaissut Suvi Sistonen

suvisistonen.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s